lmastonmuutoksen hillitsemiseksi tärkeintä on pienentää CO2-päästöjä. Kuntatasolla tämä merkitsee kaikkea sellaista ohjausta ja säätelyä, joka vähentää päästöjä.
Asuminen
Pienimmät yksikkökohtaiset CO2-päästöt saavutetaan yleensä tiheällä asutuksella ja laadukkaalla rakentamisella. Tiheän asumisen ei tarvitse merkitä pieniä asuntoja -ei todellakaan. Tulokseen päästään myös korkealla rakentamisella. Kaupungissa kerrostalot ovat luontainen ratkaisu. Jos talot rakennettaisiin hieman korkeammiksi, esimerkiksi 5 kerroksen sijaan 10 kerrosta, jäisi tilaa viherrakentamiselle talojen väliin. Näin lisättäisiin myös kaupunkiasumisen viihtyisyyttä ja parannettaisiin ilmanlaatua
Tällä hetkellä Helsingissä mitataan asuinrakentamisen onnistumista uusien huoneistojen määrällä. Seurauksena on paljon pieniä asuntoja syvärunkoisissa taloissa. On ihan tavallista, että uusissa asunnoissa on ikkunat vain yhteen ilmansuuntaan ja osa huoneista on kohtuuttoman pieniä. Miltä tuntuu makuuhuone, joka on niin pieni, että tarvitaan kaksi ovea, jotta sängyn kummallekin puolelle pääsee.
Rakentamisen laatu on merkittävä asia talon käytettävyyden ja elinkaaren kannalta. Katselin taas surullisena, kun 1990-luvun lopussa rakennettu kerrostalo oli purettu huonon kunnon takia. Vaikka talo olisi ollut passiivitalo, ei sen hiilijalanjälki ole pieni, kun jo vajaan 30 vuoden käytön jälkeen se on poistettava. Tällainen rakentaminen on tuhlausta. Kaupungin olisikin vaadittava uusille taloille pitkä elinkaari.
Kuva: © Cino Zucchi Architetti – one works – Buro Happold
Rakentaminen
Ilmaston lämpenemisen myötä sää tulee aiheuttamaan rakennuksille uusia ja yllättäviäkin haasteita. Homevaurioiden estämiseksi olisi kiinnitettävä erityistä huomiota rakenteiden kuivana pysymiseen.
Rakennusmateriaaleillakin voidaan vaikuttaa ilmastopäästöihin, ja kunnalla taas on mahdollisuus kaavoittamisen myötä vaikuttaa rakennusmateriaaleihin.
Liikenne
Joukkoliikenne on yksi Helsingin tyypillisimpiä liikkumisen muotoja. Kunta jo nyt rahoittaa jokaisen helsinkiläisen joukkoliikennelipun hinnasta karkeasti noin puolet. Erityisesti ratikat ja lähiliikenteen sähköjunat ovat ilmastoystävällisiä liikennemuotoja.
Yhtenä Helsingin ”ilmastotekona” voi pitää kaupunkipyöriä. Niiden suosio on edelleen kasvussa. Jos saataisiin sähköavusteisia kaupunkipyöriä, niin suosio pidemmänkin matkan tekemiseen pyörällä varmasti kasvaisi.
Sähköiset potkulaudat rantautuivat kunnolla Helsinkiin viime kesänä. Erityisesti nuoret niitä käyttävät ja ovat näin vähentämässä kaupungin CO2-päästöjä. Kunta voisi tukea tätä liikennemuotoa suunnittelemalla kevyen liikenteen väylät myös sähköpotkulaudoille sopiviksi.
Energiantuotanto
Moni ajattelee, että sähköiset kulkuneuvot ovat ratkaisu CO2-päästöjen vähentämiseksi. Näin asia on, jos sähkö tuotetaan ilman CO2-päästöjä. Jos kasvava energiantarve taas tuotetaan polttamalla, niin CO2:ta siitä ilmakehään pääsee ja ilmakehään päästyään se käyttäytyy samalla tavalla riippumatta siitä, onko se kotoisin hiilestä vai puupelletistä. Kunnan energiatuotannon ratkaisulla on huomattava merkitys kasvihuonekaasujen päästöihin.